Vakaasti rajatilassa Suomesta ja Venäjästä suomeksi ja venäjäksi

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen ja Venäjän suhteet

Onko Pronssiyö mahdollinen Suomessa?

Blogikirjoitus julkaistaan venäjäksi lähiaikoina / Переод блога на русский язык будет опубликован в ближайшее время

 

Yhdysvallat-Venäjä-tapaamiset Suomessa, mikä nyt taas meni Suomella pieleen

Suomella on edelleen suuri halukkuus toimia isäntämaana Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamisissa. Suomella on ollut suuri merkitys historiassa suurvaltajohtajien tapaamispaikkana ajankohtana, jolloin kylmä sodan aikakausi murtui ja maailmaan piti saada uusi turvallisuusjärjestys. Tuolloin myös suurvaltajohtajien tapaamispaikalla oli merkitystä osoittamaan, ettei kumpikaan osapuoli ollut niskanpäällä tai etulyöntiasemassa. Vastavuoroisuutta ja tasapuolisuutta neuvotteluasetelmien muodostamisessa kunnioitettiin. Suomi oli yksi oivallinen kohtaamispaikka.

Kaksoiskansalaisuus ja uhkakuvat Suomen turvallisuudelle

Kesäkuun 1. päivänä 2003 Suomessa astui voimaan uusi kansalaisuuslaki (16.5.2003/359), jonka mukaan suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuuttaan saadessaan toisen valtion kansalaisuuden eikä vastaavasti ulkomaalaisen tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan, kun hän saa Suomen kansalaisuuden.

Eurooppalaisen puolustuksen ratkaisu poistaa vastakkainasettelun 2

[10032013]Uutisointiin ponnahti voimallisesti jo aiemmin ’piireissä pohdiskeltu’ eurooppalainen kokonaispuolustus, sen rajat ja päämäärät ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1425881125827

Poliitikot ja virkamiehet ovat kovasti edistäneet venäläismaakauppoja Suomessa

Venäläisten maakaupat ja kiinteistöomistus Suomessa ovat jälleen nousseet puheeksi Suojelupoliisin eduskunnan hallintovaliokunnalle annattaman ja 27.10.2016 päivätyn lausunnon (Dnro 343/2016) perusteella.

Presidentin ja ministeriöiden välillä on suuri erimielisyys ulkopolitiikasta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ruoti ulkopolitiikan johtamista Ylen ykkösaamun haastattelussa 28.5.2016: ”Perustuslaki sanoo nimenomaisesti, että tasavallan presidentti johtaa... yhteistoiminnassa. Minä pidän siinä kohdassa aina pienen tauon. Perustuslain kertaaminen voisi kuitenkin olla joidenkin kohdalla paikallaan.” (Yle_28.5.2016).

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tuuliajolla?

 

Ulkoministeri Timo Soini kertoi ensimmäisessä linjahaastattelussaan (Ulkopolitiikka-lehti 3/2015) tärkeimmiksi poliittisiksi esikuvikseen Veikko Vennamon ja Margaret Thatcherin. Esikuvien malli näkyy.

Kun Soinilta kysyttiin Nato-kantaa, hän vastasi: ”Minulla ei ole selvää kantaa. Kaikki ovat tietävinään minun Nato-kantani, mutta voin sanoa, etten tiedä sitä itsekään.”

Ainakaan Matti Vanhasesta ei taida olla Suomen seuraavaksi presidentiksi

Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen nimitettiin ensimmäisenä presidenttiehdokkaana vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Vanhasen nimitys tapahtui Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuussa 2016. Muut puolueet eivät vielä ole nimenneet ehdokkaitaan vuoden 2018 vaaleihin, Keskusta on ollut puolueista reilusti etulinjassa.

Yksipuolinen Venäjä-raportti pönkittää viholliskuvia

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) raportti Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla on päätelmiensä osalta yksipuolipuolinen ja kapea-alainen, kuten eräät aiemmat selvityksetkin. Johdonmukaisesti läntisissä suurvalloissa omaksutun viholliskuvan mukaisesti Venäjä esitetään siinä arvaamattomana ja ekspansiivisena toimijana.

Levittääkö Ulkopoliittinen instituutti disinformaatiota?

Ulkopoliittinen instituutti julkaisi tänään tiistaina selvityksensä Venäjän uhkakuvista, joita se maalaileekin antaumuksella. YLE:n uutisen raportista Marja Mannisen koostamana voi lukea tästä: http://yle.fi/uutiset/venaja_on_suomelle_entista_suurempi_riski_ulkopoliittinen_instituutti_varoittaa/9120188

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ennätti heti tuoreeltaan kommentoimaan raporttia, eikä suinkaan aiheetta:

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä