Vakaasti rajatilassa Suomesta ja Venäjästä suomeksi ja venäjäksi

Onko oikeus kotimaahan aidosti subjektiivinen?

Aloitan vaikka siitä että minulla esimerkiksi tällaista subjektiivista oikeutta ei näytä olevan. Synnyinmaani Venäjä, jonka kansalainen muodollisesti edelleen olen, voi kirjoittaa ihmisen kansalaiseksi tai poistaa kansalaisuuden miten lystää. Suomi taas voi evätä jo myönnetyn kansalaisuuden ihmisen syyllistettyä erittäin vakaviin rikoksiin, jos hänellä on todistetusti jonkun muun maan kansalaisuus. Vaikka en suunnittele suomen kansalaisuuden menettämiseen johtavia tekoja, asemani tässä eroaa esimerkiksi kantasuomalaisista aika paljon.

Suomalaisessa mediassa vasta noussut ns. ISIS -vaimojen keissi asettaa keskustelulle uuden diskurssin juuri siksi, että osa näistä naisista on nimenomaan synnynnäisiä Suomen kansalaisia ja muut ovat olettavasti asuneet maassa lapsuudesta asti eivätkä mahdollisesti edes itse päättäneet Suomen kansalaisuuden hakemisesta. Näin kummallekin ryhmälle Suomi määräytyy kotimaaksi. Kansalaisuus ei siis saa heiltä millään perusteella evätä. Mutta kukaan ei toivo heitä tervetulleeksi takaisinkaan. He joutuivat täyteen juridiseen paitsioon myös maailman mittakaavassa, koska mahdollisesta kansainvälisestä tuomioistuimestakaan ei kuulu muuta kuin huhuja ja jokaisen lähtömaan toiminta suhteessa näihin naisiin ja lapsiin määrätään yksilöllisesti.

Kysymys, mikä tulee tässä ensimmäisenä mieleen ja toimii myös otsikkona, on juuri siitä, onko ihmisen oikeus edes yhteen kotimaahan subjektiivinen, eli ehdoton — tarkoittaen sitä, että oikeuteen liittyy kansalaisuus? 

Toinen kysymys on, ainako se oikeus kotimaahan koskee synnyinmaata tai maata, jossa ihminen on oleskellut tarpeeksi pitkään muodostaakseen vahvan identiteettiin?

Kolmas: onko ihmisellä oikeus valita kotimaaksi muun maan kuin synnyinmaa ja sitoutua siihen vapaaehtoisesti?

Neljäs: onko kotimaa oikeus — vai sittenkin eräänlainen etu, jonka saamiseen ja pitämiseen liittyvät tietyt lakiin kirjoittamattomat moraaliset velvollisuudet?

Ja viimeinen: jos ihminen valitsee uuden kotimaahan, mutta säilyttää vanhan kansalaisuuden, onko vanhalla hänen suhteessa velvollisuuksia? 

Suhteessa Venäjään asia on selvä: maa näkee venäläisyyden ja Venäjän kansalaisuuden etuna ja samalla yksilön velvollisuutena. Siitä luopuminen on anteeksiantamatonta petturuutta, ja sen myöntäminen voi toimia myös maan johdon jakamana palkintona.

ISIS -vaimoihin liittyvä keskustelu kaikkine sävyineen osoittaa yhä selvemmin, että Suomen kansalaisuuteen niin kuin suomalaisuuteenkin liittyvät jotenkin vastaavanlaiset käsitykset. Näin olleen ”syntyminen Suomeen on lottovoitto” -sanonta ei käsittele hilpeästi silkkaa säkää eikä ole pelkkä terveen itseironian osoitus, vaan tiedostamatta rinnastaa syntymisen Suomessa etuun tai palkkion saamiseen perustetta, mutta kuitenkin oikeutetusti. Tämän keskustelun käänteissä jo paistuu se, että luopuminen suomalaisuudesta (muttei kansalaisuudesta) eräänlaisena aatteena ja arvokokonaisuutena herättää yhteiskunnassa tyrmistystä ja jopa vihaa, tai ainakin tiedostamatonta pettymystä siihen, etteivät nämä naiset arvostaneet sitä, mitä heillä oli. Perään tulee vahingonilo. Naisista tulevat hylkiöt myös tunnetasolla ja henkisellä tasolla. Heidän ympäri liikkuvat käsitykset ja asenteet herättävät huolta siitä, kuinka todellisuudessa määritellään yhteiskunnassa lojaalisuus ja oikeudenmukaisuus, minkä taholta se tehdään ja kuka sen tekee. Pitääkö jo presidentti Niinstön lausua näkemyksensä tästä, mitä hän on jo monissa vastaavissa ristiriitaisissa tapauksissa suvereenisesti tehnyt?

Mutta unohdetaan hetkeksi tunteet ja avataan finlex.fi -sivusto Rikoslaki -osion kohdalla. Juridinen tilanne maallikon silmin on kuitenkin tämä: kalifaattiin lähteneet naiset ovat jo pelkällä lähdöllään alaikäisten lasten kanssa rikkoneet liudan Rikoslain pykäliä.

Ensisijaisesti, mikäli lapsen biologisen isä ei antanut lupaa viedä lasta ulkomaille, kyseessä on lapsikaappaus (RL 25 luku 5a§, sakko tai enintään 2 vuotta vankeutta).

Mikäli lapsi on viety yhteisymmärryksessä sen biologisen isän kanssa alueelle, jossa hänen terveytensä ja kehityksensä voivat vaarantua jo sen takia, että sen välittämässä läheisyydessä käydään sotatoimia, kyseessä on Vaaran aiheuttaminen (RL luku 21, 13§, sakko tai enintään 2 vuotta vankeutta). Mikäli lapsi altistuu äidin siihen suostuessa voimakkaalle indoktrinaatiolle ja joutuu näkemään tahi itse harjoittamaan väkivaltaa, kyseessä on luultavasti Heitteillepano (RL luku 21, 14§, sakko tai enintään 2 vuotta vankeutta). Näille rikoksille ei säädetty ns. törkeätä muotoa, mutta rikoksia nämä teot selvästi ovat. Lisätään tähän lievät ja perusmuotoiset pahoinpitelyt mahdollisena osana kasvatusmenelmää jotka ovat myös rangaistavia suunnilleen samassa mittakaavassa.

Sitten mittakaava muuttuu ja pykälät alkavat painaa. Jos äidillä on alaikäinen tytär, joka todistetusti naitiin miehen kanssa, Rikoslain pykälät puhuvat Pakottamisesta seksuaaliseen tekoon (RL 20 luku, 4§), joka edellyttää enintään kolmen vuoden vankilarangaistusta. Sellaiseksi alaikäisen tytön naittaminen voi kieltämättä tulkita, pääpakottamiskeinona vakaumuksen tulkinta. Tässä tapauksessa teko voi myös tulkita avunantona Lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä (RL 20 luku, 7§, enintään 10 vuotta vankeutta) tai jopa Törkeässä lapsen raiskauksessa (RL 20 luku, 7b§, enintään 12 vuotta vankeutta).

Sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan en tässä edes käsittele, sillä ne kuin mikään vaativat näyttöä - toisin kuin lapsen vieminen sota-alueelle, joka on jo itsessään selkeä rikoksen näyttö ja mikäli asiasta olisi ajoissa tehty lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus seurasi perässä automaattisesti. Tässä tapauksessa perheen paluuta Suomeen seuraa lasten kiireellinen sijoitus ja sittemmin suurella todennäköisyydellä pitkäaikainen huostaanotto Lastensuojelulain perusteella. Kuulostaa kylmältä.

Mutta on tärkeää nähdä, että kyseessä ei tässä tapauksessa ole mikään ”kostonhimo” tai anteeksi sanankäyttöni ”susinaaraiden” kurittaminen vihaisten voittajien taholta, kuten tapahtui Suomessa Sisällissodan jälkeen punaisten naisille. Kyseessä on oikeusvaltion perustoiminta kansalaisten suojelemiseksi -- tarkoitan siis lapsia tai rankaisemiseksi aikuisten tapauksessa. Tässä valossa vankileiriin jumittuneiden naisten sukulaisten vaatimukset siitä, että äitiä ja lapsia ei saa missä tapauksessa erottaa toisista, ovat ymmärrettäviä mutta tietyissä tapauksissa mahdottomia huomioida. Ikävä kyllä.

Nyt voi tarkentaa alkukysymyksenkin: onko rikoksentekijällä oikeus kotimaahan ja mahdollisuus toteuttaa kansalaisuuden suomia oikeuksia ei pelkästään kirjoitetun lain, mutta myös yhteiskunnan ja poliittisen eliitin näkökulmasta? Esimerkiksi, Venäjällä vankilaan joutunut suomalainen huumediileri anoi siirtoa suomalaiseen vankilaan ja Suomi huoli tyypin muita mutkitta omien kaltereidensa taakse. En tavallaan näe paljon juridista eroa kyseisen huumediilerin ja näiden naisten välissä, paitsi tietenkin se, ettei naisten kohdalla  vielä puhuta edes epäilyistä syytteistä puhumattakaan, mutta yhteiskunnan silmissä he ovat tuomitu paljon rankammin ja varmemmin, kuin mikään huumekeisari.

Mielestäni päästääkseen päätökseen tästä keskustelusta pitää suodata pois tunteet ja lisätä jääneeseen sakkaan aimosti maalaisjärkeä. Puhumalla näistä naisista me puhutaan oikeusvaltion näkökulmasta henkilöistä, jotka ovat Suomen kansalaisina toimineet vasten lakia ja toimiesssa näin vahingoittaneet omia lapsiaan. Tästä asiasta löytyy näyttöä ja todisteita. Tämä lähtökohta vaikuttaa tylyltä, mutta se on totta. Totta on myös se, että pahallakin rikollisella on oltava oikeus kotimaahan jo sen takia, että kotimaalla on velvollisuus asettaa hänet teoistaan vastuuseen. Ajat, jolloin ihminen rangaistiin karkottamalla vuosiksi kotimaasta ovat jo ohi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Oikeusvaltio toimii eri periaatteilla kuin ISIS-kalifaatti, jossa ongelma todennäköisesti olisi ratkaistu katkaisemalla petturilta kaula.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Minun mielestäni nyt puheena olevat Isis-vaimot ja –lesket ovat syyllistyneet lähinnä megaluokan typeryyteen, mitä ei ole missään rikoslaissa määritelty rangaistavaksi. Lasten erottaminen äideistään ei ole ratkaisu mihinkään. Valtiovallan on nyt vain kiltisti nieltävä monikulttuurisuussoppansa, jonka se on ihan vapaaehtoisesti ja omin avuin keittänyt.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Kaksoiskansalaisuus: yksoiskansalaisena olen joskus miettinyt, että onko minua kohdeltu tasavertaisesti, kun toisille myönnetään 2 kansalaisuutta. Mutta tuskin ongelma.
ISIS: tärkeintä lasten kohtalot. Vaikea käsittää, että voitaisi erottaa äideistä. Jotenkin on ratkaistava ja pakko kai äidit olisi ottaa Suomeen lasten kanssa?
Ei kai yleensä ole mitään merkitystä, missä ihminen on sattunut syntymään. Vaikka avaruudessa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Eipä naurateta.Suomalaiselta äidiltä/isältä viedään lapsi jos tekee makaronilaatikon väärin,joten minkä lain mukaan näistä naisista/miehistä YKSIKÄÄN on oikeutetu lapsensa pitämään.Juuri niin:eivät minkään!!

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kansallisvaltio perustuu siihen, että se pitää kansalaisistaan huolta ja asettaa omien kansalaisten edun muiden maiden kansalaisten edelle. ISIS-vaimot ja lapset näyttävät olevan Suomen kansalaisia tai ainakin jollain tapaa suomalaisia. Yleensä valtiot evakoivat pulaan joutuneita kansalaisiaan, varsinkin naisia ja lapsia, joten ISIS-vaimot lapsineen pitäisi hakea kotiin.

Ongelma on siinä, että Suomen johtoon on valittu hölmöjä hurskastelijoita ja äijäfeministejä, jotka eivät saa maahan kuria ja järjestystä. Heidän mielestään 40 naista ja lasta on turvallisuusongelma, mutta samaan aikaan rajat pidetään auki ja tänne tulee hallitsemattomasti nuoria miehiä ja heidän joukossaan rikollisa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Älä sotke tähän mitään punaisia naisia tai muitakaan vast.niillä ei ole tässä asiassa mitään tekemistä.Ei huumediilereillä sen enempää.

Ruotsista on saatu kokemuksia jo näiden isis taistelijoiden paluusta,ja sitä mallia ei suomi kaipaa.Suomalaisten niskaan ei oikeudenkäyntejä tarvita enää lisää maksettavaksi,Ruandan 3 miljoonan farssi riitti,sekä nämä jo suomessa käydyt joiden kaikki kulut maksatetaan suomalaisten pussista.

Säälillä ei tässä ole mitään sijaa,vapaaehtoisesti isis joukkoihin lähteneet naiset ja miehet,pariskunnat eivät ole mitään raukkoja jotka on huijattu suomesta,hyvinvointivaltiosta sinne lähtemään.

Näistä monien taustat ovat jo alkujaan olleet rikollisia: es.huumediilereitä ynm.rikoksia tehneet Ruotsissa joten tuskin eroaa suomenkaan osalta,kuten on nähty jo,kun heitä on tänne palannut kaiken aikaa.Mitä varten sekoitatte säälin ja lasten hengen vaarantamisen puolustelun juttuihinne ,aikuisten ihmisten omien päätösten seuraukset on itse kannettava,ei suomalaisten veronmaksajien.Maailmalta on naisia tuonne mennyt suuret määrät,vapaaehtoisesti ,ja lastensa hengen vaarantaen,ei kuule säälipisteitä irtoa.

Nyt lapset ovat täysi-ikäisiä ja radikalisoituneita kuten vanhempansa ,jo alkujaan AATTEEN kannattajina.Meinaatko että kun tulee taas uusi sota,on suomesta ja maailmalat kiva taas lähteä,kun on maha täynnä ja traumaterapiaa saatu?Nämä kalifaattien ,uskonhörhöjen sodat eivät lopu koskaan.Suomen sotia ne EIVÄT OLE.Miksi suomalaisten veronmaksajien pitää niihin sotilaita kasvattaa,kun fakta on se,ettei suomalainen yhteiskunta ole kiinnostanut näitä lähtijöitä!

Sinne on palattu suomen huomasta,ja jätetty kaikki omasta tahdosta,AATTEEN takia,kuten Ruotsissakin!

Natsit ,venäjä tai muutkaan eivät tähän kuulu mitenkään,joita nyt muutama kirjoittaja yrittää tähän sotkea.Ei mitään sääliä tule näille aikuisille ihmisille jotka itse ovat tiensä valinneet.Siellä syntyneet lapset taas ovat sitten kenen ongelma ovatkaan,sen valtion kansalaisia missä ovat syntyneet,kun näillä kaikilla vanhemillakaan ei ole suomen kansalaisuutta ,niin miksi se pitäisi heille myöntää?Ei suomi ole vastuussa jokaisen sotivan ,ikuisuussotiaan, käyvän maan ihmisistä muutoinkaan.

Mikä ettei suomalaisten lasten ja perheiden oikeusturva ole kiinnostanut näitä toimittajia koskaan??Eikä niiden kaksoiskansalaistenkaan joiden lapsia suomen valtio pitää huostalaitoksissaan vastoin YK:n lastenoikeuksien julistuksen sisältöjä ja lastensuojelulakeja ?!Nämä kun eivät ole syyllistyneet mihinkään rikoksiin edes,eivätkä asettaneet lastensa henkeä vaaraan !Kovin on valitsevaa näiden toimittajien jutut.

Kyllä näitä vanhempia ollaan valmiita tuomitsemaan,kuten suomalaisiakin perheitä,ilman mitään todisteitakin.Jopa maasta ajetaan,ja vainotaan.Ei kiinnosta,eihän?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Aika pitkälti samoilla linjoilla kun Ilona tuossa ylempänä. Kun sinne aikoinaan menty ja pääkoppa täynnä sitä aatetta, niin tuskin se sieltä ihan äkkiä poistuu pelkällä maanvaihdolla. Lapsien vastaanotto kuulostaa "hienolta" ja oikeudenmukaiselta, mutta kun nyt katsonut netistä jonkun videon siitä mitä (arviolta) alta kymmenenvanhat lapset niissä tekevät, niin en ole ollenkaan varma että sekään olisi maamme etu.
Kun lukenut hieman noista oloista leireillä, niin onhan ne ihan järkyttävät, eikä kenenkään pitäisi tuollaisiin oloihin joutua. Toinen asia sitten kuitenkin, että alunperin luultavasti vapaaehtoisesti lähdetty, joten ehkä kuitenkin itseään saa syyttää.

Ymmärtääkseni jotkut valtiot ovat hakeneet jo joitain kansalaisiaan pois leiriltä, mm. Venäjä. Kiinnostaisi hieman tietää, jos on mitään arviota, tahi lukenut paikallisista lehdistä. että miten tuo itänaapurimme näihin suhtautuu ja mitä heille siellä tapahtuu?

Toimituksen poiminnat