Vakaasti rajatilassa Suomesta ja Venäjästä suomeksi ja venäjäksi

Lietsooko vihaa Venäjän passin kuva?

Blogikirjoitus julkaistaan venäjäksi lähiaikoina / Перевод блога на русский язык будет опубликован в ближайшее время

Turun kuntapoliitikko Leena Schvartz yhdessä kahden muun venäjänkielisten kanssa julkaisi hiljattain adressi.fi -palvelussa vetoomuksen. Vetoomuksessa otetaan suorasanaisesti kolmella kielellä kantaa Helsingin Sanomissa 3.12.2018 julkaistuun Jopa syntyperäinen suomalainen saattaa pian voida menettää kansalaisuutensa – Eduskunta alkaa käsitellä kiistanalaista lakiesitystä -juttuun.

Vetoomuksessa kyse ei kuitenkaan ole itse jutusta vaan siihen liittyvästä kuvituskuvasta, tästä muutama ote tekstistä: 

”Tunteita herätti kahden passin kuva, josta toinen on venäläinen. HS:n artikkelista jää useimmille vaan kuvan perusteella epäluulo Suomen venäjänkielisiin”. 

”Suomen venäjänkielisten vähemmistön voi kuvituksen perusteella huoletta leimata epäluotettavaksi. Heihin kohdistuvat kirjoitukset eivät koskaan saavuta ”vihapuhe” statusta, kuten negatiiviset kirjoitukset kaikista muista maahan tulleista kansalaisuuksista tekevät”. 

”Suomen venäjänkielisten vähemmistö odottaa, että HS ottaisi kantaa ja kommentoisi palstallaan omaa tulkinnanvaraista ja epämääräistä toimintaansa, koska em. artikkeli on herättänyt epäluuloisia tunteita Suomen sosiaalisen median toimintaa kohtaan. HS on lisännyt jänniteitä ja syrjäyttäviä puheita laittamalla vain Venäjän passin artikkelin kuvaan”.

Itse olen seurannut monikkokansalaisuuteen liittyvää keskustelua vuodesta 2017 ja kiinnittänyt omissa blogeissani huomiota mm. luottamuskysymyksiin, jotka eivät koske pelkästään valtion luottamusta kansalaisiin, muta myös kansalaisten luottamusta valtioon sekä vallankäyttäjien sanavalintaan ja asenteisiin. Lisäksi minullakin on myös kaksi passia, joten kaikki viime kahden vuoden keskustelun viivahteet ja käänteet tuli seurattua myös uusiutuvan lainsäädännön mahdollisena kohteena. Siinä mielessä  esimeriksi ministeri Kai Mykkäsen käyttämä ”turvallisuusluokittelu”, jonka mukaan pohjoismaiden kaksoiskansalaisuus on turvallista, mutta jokin muu — ei niin turvallista — on tasa-arvon ja etenkin nuorten Suomessa syntyneiden kaksoiskansalaisten kannalta kyseenalaista. Tämän kaiken takia tartun ensitöiksi itsekin Helsingin Sanomien julkaisuun. Juttu käsittelee varsin asialliesti kansalaisuuden epäämistä vakavan rikoksen seuramuksena. Seuraamus olisi tarkoitus panna täytäntöön ainoastaan, jos rikollisella olisi Suomen kansalaisuuden rinnalla toinen kansalaisuus tai erityisen vahvat siteet toiseen valtioon. Eli kyseessä eivät ole varsinaisesti juuri Suomen ja Venäjän kansalaisuudet, eikä koko jutussa ole Venäjän kansalaisista muuta mainintaa kuin heidän määrästä Suomessa, joka on hieman yli 20 tuhatta. Siksi itsekin pidän juuri Suomen ja Venäjän kansalaisuuksien esiin tuomista kuvana asiattomana suhteessa jutun sisältöön. Kuten eräs kollegani sanoi privaattikeskustelussa, olisi voitu laittaa kuvaan pelkkä mitätöity suomalainen passi, mikä olisi riittänyt mainiosti. Otaksuisin, että kyseessä oli joko kiireessä keksitty ratkaisu tai pahimmassa tapauksessa klikkaussyötti: tiedetäänhän se, että Venäjä kiinnittää tietynlaista negatiivista huomiota. Rehellisesti sanoen, altistun välillä itsekin moiseen klikkaushakuisuuteen. Luulisin kuitenkin, että HS laatulehtenä ei tällaisia temppuja harjoita. Oli miten oli, kyseessä on journalistinen moka, josta sopisi kirjoittaa mielipiteen, ja joka tulisi korjata jo sen takia, että se antaa väärän käsityksen jutun muuten ajankohtaisesta ja tärkeästä sisällöstä — ja tietenkin sen takia, että se linkittää tietyn passin ja vakavat rikokset.

Mutta miksi juuri tämä lehden epäonnistunut ratkaisu sututti vetoomuksen asti?

Se, mikä eniten puhuttaa on asenteet venäjänkielisiä / venäläisiä kohtaan. Niiden termien vaihtelu yhden tekstin sisällä kertoo jotain kirjoittajien ja yhteisön identiteetistä, mutta siihen palataan myöhemmin. Toinen askarruttava asia, joka ei suoraan päätynyt vetoomuksen tekstiin mutta ilmeni keskusteluissa, on monien venäjänkielisten kokemus siitä, että muita maahanmuuttajaryhmiä ”hyssytellään”, eli myötäillään venäjänkielisiä enemmän. 

Koko liikehdintä sai alkunsa Leena Schvartzin postauksesta, jossa hän julkaisi Tanja Hakalan tunteikkaan mielipiteen, jossa hän syyttää Hesaria venäläisvihan lietsomisesta ja negatiivisesta Venäjä -uutisoinnista. Hyvin pian aihe siirtyi Kaikki Suomesta (Все о Финляндии) -julkiseen ryhmään, jossa linkki artikkeliin varustettiin laajalla venäjänkielisellä kannanotolla. Sitä seurasi erittäin vilkas keskustelu ja postaus linkkineen jaettiin 37 kerta. Kommenttejä kertyi yli 300 ja joku on keksinnyt tägätä keskusteluun Venäjän Ulkoministeriön räväsuisen tiedottajan Maria Zaharovan. Postauksen ydinsanoma ei kuitenkaan keskity ainaostaan venäläisvastaisiin asenteisiin. Sen avaa pitkä lista Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden turvapaikkahakijoiden tekemiä rikoksia, joka toimii aasinsiltana siihen päätelmään, että suomalaiset päättäjät ja media yrittävät kääntää kansan negatiivisen huomion venäläisiin. Kirsikkana kakussa maininta Itsenäisyyspäivänä kaduille ilmestyneistä Natsi-Saksan lipuista ja johtopäätöksenä avoin kysymys:

”Mitä tapahtuu tässä maassa, josta on monille miestä tullut toinen kotimaa ja lapsillemme ainoa kotimaa? Miten lapsemme kokevat elämäänsä maassa, jossa vakavat rikokset liitetään vanhempiesi kieleen?” 

Ajatus vetoomuksesta syntyi juuri tämän postauksen kommenttiketjussa ja eteni nopeasti tuumasta toimeen. Samaan ryhmään myöhemmin päätynyt linkki vetoomukseen jaettiin 7 tunnissa yli 50 kerta. On myös tehty valitus Julkisen sanan neuvostoon. Aihetta tyrmistymiseen siis periaatteessa on (kuten minäkin totesin), mutta itse vetoomuksessa heti ihmetyttää se, että suomenkielinen versio eroaa aika paljonkin englannin- ja venäjänkielisistä. Ensiksi, se on lähes kaksi kerta lyhyempi. Toiseksi, siinä, missä suomen kielellä päivitellään sitä, että kahden passien kuva herättää epäluuloja ja annetaan epäsuorasti ymmärtää, että muut vähemmistöt ovat paremmassa suojassa vihapuheelta, englannin kielellä suorastaan pauhataan:

”What is absolutely unacceptable and scandalously disgraceful is the scapegoating of a particular group of civilians, provoking hostility towards a certain ethnic group and igniting hatred between people of different ethnicities.   The article about grave crimes such as terrorism or treason committed by people with more than one citizenship is illustrated with an image of a hand holding a Finnish and a Russian passport, a caption below saying “Kaksoiskansalaisia on Suomessa eniten Venäjän kansalaisten keskuudessa” (“Russians are the biggest group in Finland holding double citizenship”).” 

Venäjän- ja englanninkieliset versiot ovat taas tarkkoja toisensa vastineita ja pukkaavat suureleisia ilmaisuja, jotka on helppo kuvitella venäläisessä valtamediassa. Kiinnostavaa on myös se, että suomenkielisessa versioissa käytetään sekä ”venäjänkielinen” että ”venäläinen” -termit, mutta molemmat yhdistetään Venäjän passiin, vaikka tosiasiassa venäjää puhuva henkilö voi olla pelkkä Suomen kansalainen tai jonkun muun passin omistaja, vaikka Ukrainan. Suorastaan hassua onkin myös halu olettaa, että juuri tämä kuva tallentuu kantaväestön kollektiiviseen mieleen meeminä, joka yhdistää venäläiset ja vakavat rikokset. Viime kahden vuoden aikana keskustelu kaksoiskansalaisuudesta tarjosi paljon vakavampia huolenaiheita, kuten vaikka tasa-arvoa loukkaava virkakielto, mutta kukaan ei tehnyt niistä vetoomuksia. Tämä tarkoittanee, että jotkut (ei suinkaan kaikki) venäjänkieliset — jopa poliittiset toimijat — näkevät ja kokevat suomalaista yhteiskunnallis-poliittista keskustelua sekä Venäjä -aiheisia uutisointia hyvin pinnallisesti. Kansalaisoikeuksiensa sijaan he huolestuvat yhteisönsä hetkellisestä maineesta ja jossittelevat Grimmin veljesten Viisaan Elsan tapaan lasten synkästä tulevaisuudesta. Mutta oikeasti synkkää tulevaisuutta tietävät suomalaiselle venäjänkieliselle väestölle yhteiskunnan pelisääntöjen vähintään pinnallinen tulkinta sekä monien jakama käsitys siitä, että venäläistaustainen henkilö on jotenkin muita mallikkaampi maahanmuuttaja, mutta saa osakseen vähemmän kantaväestön hyväksyntää.

Tämä vetoomus ei sentään ole ensimmäinen saati ainoa. Suomen Venäjänkielisten Järjestöjen  Liitto FARO julkaisi rasismia käsittelevän vetoomuksen jo vuonna 2005. Sen taustalla olivat väkivaltarikokset venäjänkielisiä kohtaan, jotka tapahtuivat Lahdessa ja Nastolassa, sekä poliisin haluttomuus puuttua niihin. Ero nykyiseen yritykseen on siis suuri: yli kymmenen vuotta sitten panostettiin rakenteellisiin muutoksiin, eikä tunnekuvaan ja oletuksiin, ja pyrittiin luottamuksen molemminpuolisen vahvistamiseen.

Sitä toivon kovasti nykyisessäkin tilanteessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Venäjää äidinkielenään puhuvia on Suomessa jo yli 77000 (suurin ulkomaalaisryhmä), joista kaksoiskansalaisia on yli 30000.

Vuonna 2017 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 400) ja venäläiset (5 000). Virolaisista 53,3 ja venäläisistä 36,6 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 2,8 prosenttia ja venäläisten kasvoi 11,3 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.
Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000, olivat Irak (3 250), Ruotsi (1 600), Romania (1 500) ja Somalia (1 200). Romanialaisista vain 15,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Vastaavat osuudet somalialaisilla ja ruotsalaisilla olivat 94,7 ja 62,1. Irakilaisten epäiltyjen määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Tuolloin irakilaisia epäiltyjä oli 1 500 ja heistä 87,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2017 irakilaisista epäillyistä 52,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Rikostilaston lähde: https://www.stat.fi/til/rpk/2017/13/rpk_2017_13_20...

Käyttäjän PolinaKopylova kuva
Polina Kopylova
Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Antipatia venäläisiä kohtaan johtuu sodista. Kaksi kertaa venäläiset   tuhosivat kotini, tappoivat sukulaisiani ja ajoivat meidät  evakkoon. Varsinainen russofobi minusta tuli jo pienenä kun venäläiset pommittivat evakkojunia ja tappoivat satoja siviilejä.

Olen käynyt ns. luovutetulla alueella kymmeniä kertoja. Sitä aina ihmettelen että miksi  piti valloittaa suuret alueet, ajaa asukkaat pakoon  ja sitten jättää kaikki hunningolle. Esimerkiksi Mantsinsaaressa oli ennen sotia 1500 asukasta, oma kirkko ja sairaala, useita kouluja ja tsasounia. Nyt siellä ei asu ketään.

Viipuri oli Suomen aikana kukoistava kansainvälinen kauppakaupunki. Nyt kun yli 70 vuotta sodasta on kulunut, ei pommitusten jälkiä ole vieläkään saatu raivattua. Venäläiset voisivat helposti tehdä Viipurista Piilaakson, mutta ei, he tulevat mieluummin valmiille Helsinkiin.

Venäjän agressiot lisääntyvät, siksi me pelkäämme edelleen Venäjän lopullista hyökkäystä. Siksi tuntuu irvokkaalta että venäläiset kaksoiskansalaiset  ilkeävät valittaa virkakiellosta. Jos Venäjä hyökkää, ei ole pienintäkään epäilyä kumman puolelle kaksoiskansalaiset asettuvat.

Polina Kopylovan  jutussa paljastuu rivien välistä ylivoima. Rajan takana on riittävästi divisioonia joita muilla Suomeen muuttajilla ei ole. Rufi ry:n kokouksessa kerran puheenjohtajalta lipsahti "kun me saamme vallan, silloin ryssittelyt kostetaan".

Jos Venäjä haluaisi normaalit ystävälliset suhteet Suomeen, se palauttaisi ryöstetyn Karjalan ja suhtautuisi meihin asiallisesti.

Käyttäjän PolinaKopylova kuva
Polina Kopylova

Pointisi on täysin ymmärrettävä. Olen itse käynyt Viipurissa ja tunnen venäläistaustaisia rajaa molemmin puolin, jotka ovat hyvin harmeissaan ja pahoillaan tästä tuhosta - tämä on siis pelkkä toteamus ilman yritystä valkopestä ketään.
Sen verran kuitenkin kommentoisin kaksoiskansalaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotta saisin asialle hieman ulottuvuuksia. Kahden passin pitämistä salliva laki oli tehty ulkosuomalaisia varten maailmassa, jossa oli täysin uskottu taloudelliseen kasvuun, globalisaatioon ja yhteiseen rauhanomaiseen tulevaisuuteen - ainakin Euroopassa. EU kasvoi, turismi kasvoi ja elämä hymyili. Vuosi 2014 muutti kaiken päinvastaiseen ja todellan huonoon suuntaan. En puhu muiden puolesta, mutta itse kävin silloin idnetiteettikriisin viimeisimman ja vaikeimman vaiheen (identiteettikriisi on jokaisen maahanmuuttajan normaali prosessi joka on jokaisella yksilöllinen). Kipeän pohdinnan lopputuloksena totesin, että jos Venäjä hyökkää ja minulla on siinä hetkessä kaksi passia (nyt en lähde spekuloimaan hyökkäyksestä sen enempää) yritän pikaista maanpakoa, koska Suomessa joudun parhaimmassa tapauksessa johonkin säilöön / leiriin muun 30 000 kanssa (vrt. japanilaisten tilanne USA:ssa sodan aikana), ja pahimmassa tapetuksi kadulla. Jos joudun venäläisten käsiin, niin suurella todennäköisyydellä katoan jäljettömiin. Siksi kannatan käänteistä lakimuutosta, joka peruuttaisi kaksoiskansalaisuuden. Mikä tulee turvallisuus- ja sidonnaisuustarkastuksiin, niitä on virkanimitysprosessien yhteydessä aina tehty riippumatta passien määrästä. Olisi varmaan hyvää myös kertoa, miksi pidän kaksi passia. Siksi, että minulla on Venäjällä vanhemmat, ja kohta he alkavat olla siinä iässä, jolloin tarvitsevat enemmän apuani. Jos asioin siellä ulkomaalaisen statuksella, törmään moniin hankaluksiin mukaan lukien korkeammat palveluhinnat, lajhusvaatimukset jne. Syy on siis ns. inhimillistekninen. Muiden venäjänkielisten puolesta en voi antaa selityksiä, koska jokaisella se syy on oma.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Laitoin nuo edellisen viestini tiedot, jotta selkiäisi, että venäläiset on merkittävin ulkomainen porukka Suomessa ja suurin myös kaksoiskansalaisten määrässä. Luokkaa < 15% heistä, on -ja vain jos rikos on törkeä, vaarassa menettää kaksoiskansalaisuuden. Kysymys on siis melko olemattomasta riskistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset