*

Vakaasti rajatilassa Suomesta ja Venäjästä suomeksi ja venäjäksi

Kenen käteen pata-akka jää - eli poliittisen mustanmaijan syitä ja seurauksia

Blogikirjoitus julkaistaan venäjäksi lähiaikoina / Перевод блога на русский язык будет опубликован в ближайшее время

Laura Huhtasaaren ehdokkuuden nostattama häly sekä välitön vertailu Sarah Paliniin ja Marine Le Peniin osoittaa, että politiikka on yhä enemmän luisumassa vanhasta šakkipelimallista, joka perustui puoluejärjestelmään, kompromisseihin sekä ammattilaispoliitikkojen panostukseen johonkin toiseen, yksinkertaisemmalta vaikuttavaan peliin. Siirtoja ratkaisevat nyt ehdokkaiden käymät mediapelit sekä sen herättämät äänestäjien tunnetilat.

Tämän menetelmän tähän mennessä menestynein käyttäjä näytti olevan Donald Trump: ikään kuin perinteisen šakkipolitiikan ulkopuolelta tuleva hahmo potki eliitin suosiman pelilaudan nurin ja levitti puhtaalle pöydälle korttinsa, joiden seassa on tietenkin hänen oma nimikkokuvakortinsa, joka hänen mielestään on vähintään valttiässä, ellei jokeri.

Tapahtumien kulku kuitenkin osoittaa, että kyse on hieman toisenlaisesta kortista. 

Tämän erikoisen pelikortin ominaisuudet löi aikoinaan lukkoon Sarah Palin: niihin kuuluvat näyttävä konservatiivisuus (ainakin päältäpäin), ehdottomuus, suorasukaisuus, suursuisuus sekä julkinen kansanomaisuus.

Näillä ominaisuuksilla varustettu ehdokas luo hetkessä poliittiseen kenttään varsin eläväistä, ellei suorastaan myrskyistä aaltoilua. Perinteisille poliitikoille, vaikuttajille sekä politiikkaa seuraavalle älymystölle hänen esityksensä on kiusallista šakkipelin sääntöjen rikkomista ja pelilaudan ravistelua. Siitä syntyy lisää aaltoilua, tämä käynnistää reaktiota mediakentällä, joka vuorollaan herättää äänestäjiä. Heräävät jopa ne ikinukkuvat, joiden mielestä vaalit ovat olleet vuosien aikana heille kuulumatonta spekulaatiota ja huijausta, mutta kas! — kerrankin kelpo ehdokas, jota on vaikeaa lyödä millään poliittisella ässällä, kuten kansan vanhassa kunnon mustamaija -pelissä. Ja šakista viis!

Mustamaija, eli pata-akka, onkin vaikea pala verrattuna jopa šakin lähes kaikkivoipaan kuningattareen: sitä, eikä sen edustamaa maata voi käyttää valttina, ja sen pitäminen voi koitua pelaajalle kohtaloksi tai voitoksi siitä riippuen, miten peli etenee, mutta tietyllä pelitaidolla ja parin hyvän sattuman avustamana siitä mahdollisesti tulee avain voittoon.

Mustamaija -ehdokkaalla on politiikassa jotenkin samanlainen rooli: se on kiusaksi muille ehdokkaille ja poliittisille voimille, hänen takiaan koko hänen ”maansa” — eli hänen edustamansa poliittinen puolue tai taho, voi olla vähintään oudossa ellei marginaalisessa maineessa, mutta vaalien loppusuoralla, kun pakka on käytetty, mustamaija -ehdokkaan voimalla voi kuitenkin päästä voittoon — tai ainakin lähelle sitä.

Jos palataan hetkeksi Donald Trumpin esimerkkiin, huomataan, että ikään kuin voittoon asti päässyt ”kortti” on aika nopeasti alkanut olla mustamaijana — eli pelirasitteena ja riskitekijänä omalle puolueelleen. Brittilainen Theresa May, joka osittain käytti samaa mustamaija -taktikkaa ja sillä vei maan kohti Brexitiä, lopulta hävisi pelin. Marine Le Pen tuntuu pitävän tällä hetkellä matalaa profiilia — saa nähdä, miten tilanne muuttuu, jos Emmanuel Macronin suosio putoaa merkittävästi.

Laura Huhtasaaren alku ehdokkaana tosiaan seuraa samanlaista kaavaa — joten peli päättynee samalla tavoin: pata-akka jää pelaajan omaan käteen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Erittäin hyvä ja oivaltava kirjoitus!

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Ensinnäkin pidän kirjoituksen strategisesta oivaltavuudesta. Koen hengenheimolaisuutta.

Huhtasaari on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja ja menossa suoraan presidenttiehdokkaaksi. Vaikka hän on valovoimaisin nousija politiikassa tällä hetkellä, häneltä ei voi vielä odottaa valtiomiestason julkisuudenhallintaa

"Huhtasaari on voittamisenhaluinen ja taistelutahtoinen, mutta teksteissä on siellä täällä pieniä aukkoja puolustuksessa. Tämä erottaa hänet vielä valtiomiessarjasta. Voittaakseen pitää saada lyötyä sanan säilällä läpi vastustajan puolustuksesta, mutta samalla pitää pystyä pitämään oma suojaus ylhäällä." (Perussuomalaisten presidenttiehdokas)

Tässä on hänen suurin haasteensa, mutta se ei ole mikään mahdoton ylitettävä. Potentiaalia Huhtasaaresta löytyy. Juuri nämä presidentinvaalit ovat niitä tilaisuuksia, joissa näitä kykyjä hiotaan. Hänen ehkä tärkein positio on nyt hankkia tätä osaamista puolueeseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset