Huostaanottokohu hybridiaseena — nyt isku kohdistuu Viroon

 

Blogikirjoitus on suomenkielinen versio virolaisen Postimees -lehden julkaistamasta kommentista / Этот блог является финноязычной версией комментария, который опубликован в эстонской газете "Постимеэс".

Vuonna 2012 Suomessa nousi ennennäkemätön huostaanottokohu: venäläistaustaisen Anastasia Zavgorodnyajan neljä lasta sylivauva mukaan lukien päätyivät kiireesti Vantaan kaupungin lastenkotiin.

Tilannetta pahensi se, että lähes samaan aikaan huostaan otettiin helsinkiläisen Albina Kasatkinan kaksi lasta.

Kohu kehittyi tuolloin uhkaavalla vauhdilla: Venäjän puolelta lensivät syytteet eikä Suomi voinut asettaa vastaan mitään mutta kuin muodollisia fraaseja — emme voi kommentoida yksittäistapauksia, ja tämä raivostutti Itä-naapuria kaikkia eniten.

Silloin vuonna 2012 Venäjän valtamediassa kiteytyivät käsitteet ja käsitykset, joita sen jälkeen sovellettiin joka ikiseen huostaanottokohuun viimeisin mukaan lukien.

Venäjän median mukaan, huostaanoton takana on ”ювенальная юстиция — juvenaalioikeuslaitos tai, paremmin ilmaistuna, alaikäisten oikeuslaitos” — tällainen venäjänkielinen vastine keksittiin lastensuojelulle. Toisaalta, Venäjän media aina korostaa, että lapset viedään ”без решения суда — ilman oikeuden päätöstä”. Huostaanoton syynä on Venäjän median mukaan joko ”muka yksi läpsiminen” tai ”mahdollinen lasten vieminen Suomesta Venäjälle” sekä yleisesti ”venäläisyys”, jota korostavat perheen joko ”ortodoksinen usko” tai ”perinteiset arvot”. Kommentoivana asiantuntijana on yleensä dosentti Johan Bäckman. Ensimmäisen mediatykityksen jäkeen kuvioon astuu Venäjän suurlähetystö ja seuraavaksi itse lapsiasiainvaltuutettu — tuolloin vuonna 2012 se oli Pavel Astahov, mutta vuoden 2016 Medvedevin perheen tapausta selvitti jo Anna Kuznetsova.

Nyt koen pahaa deja vuta seuratessani lähes identtistä huostaanottokohua, joka riepottelee naapurimme Viroa. Sielläkin kahden venäjänkielisten perheen lapset sijoitettiin kuukauden sisällä muualle, ja Venäjän valtamedia väittää syyksi ”venäläisyyden”. Ainoa osapuoli, joka näyttää päällisin puolin puuttuvan, on dosentti Johan Bäckman, mutta hänen saappaitaan kokeilee Violetta Volkova, joka tunnetaan Venäjällä julkkisjuristina: hän puolusti aikoinaan Pussy Riotia, mutta viime aikoina hänestä tuli Venäjän opposition kriitikko.

Anatoli Gazarjan ja hänen puolisonsa Anna Mihailova menettivät kolmeksi kuukaudeksi huoltajuudenoikeutensa suhteessa 8-vuotiaseen Izabella -tyttärensä — tosin, nimenomaan Harjun käräjäoikeuden päätöksestä (Viron lainsäädäntö eroaa tässä Suomen lainsäädännöstä). Aleksandr ja Anna Kovalevit menettivät valtiolle jopa 5 lasta kuudesta.

Tapauksen uutisointiin osallistuivat muun muassa NTV, pietarilainen 5 kanal, REN-TV, RT sekä Zvezda -televisiokanavat, uutistoimistot TASS ja RIA Novosti sekä uutispalvelu Sputnik (linkkien takana on venäjänkieliset uutiset ja reportaasit tapauksesta). Sama kaarti uutisoi aikoinaan kuorossa myös Suomen huostaanottotapauksista.

Koska ”ilman oikeuden päätöstä” -lausetta ei tässä tapauksessa voi käyttää, Venäjän media keskittyi perheiden venäläisyyteen ja nosti avustaja Violetta Volkovan mielipiteen siitä, että kireellisen sijoituksen syynä oli Gazarjanin ja Mihailovan perheen aikomus muuttaa Venäjälle. Virolaisen sosiaalitoimen esittämiä sijoituksen perusteita, muun muassa Gazarjanin ja Mihailovan asunnon huonoa kuntoa, vanhempien sisällä polttamista ja lapsen kouluongelmia vähäteltiin. Kahden perheen tapauksista ei Venäjän mediassa kuitenkaan uutisoida tasapuolisesti: Kovalevit saivat vähemmän huomiota verrattuna Gazarjaniin ja Mihailovaan, vaikka kyynisesti voi ajatella, että viiden lasten huostaanotto olisi paljon kuumempi aihe kuin yhden.

Perheiden välissä on kuitenkin se ero, että Kovalevien lapset ovat Viron kansalaisia (Viron tiedotusvälineiden mukaan, kun taas NTV -televisiokanava väittää kaikki lapsien olevan Venäjän kansalaisia) ja kiireellisen sijoituksen taustalla on perheen pitkä konflikti sosiaalitoimen kanssa, jonka syynä on, perheen mielestä, riitämätön sosiaalitoimen tuki. Sosiaalitoimi on asiasta toista mieltä: perheessä ilmeni lievää väkivaltaa, minkä takia Kovalevit olivat jo ennestä lastensuojelun tarkkailussa. Yksittäisiä väkivaltatapauksia perhe myönsi myös Postemees -lehdelle.

Sen sijaan Gazarjan ja Mihailova ovat viroa osaamattomia Venäjän kansalaisia, pientuloisia ja lisäksi kumpikin on vammainen. Lapsellekin haettiin Venäjän kansalaisuus, vaikka Izabella syntyi Virossa. Todennäköisesti, tästä perheestä on helpompi tehdä kylmäverisen sosiaalitoimen kollektiivinen uhri, etenkin kun lapsi sijoitettiin juuri ennen matkaa Moskovaan — matkaa, jonka oli tarkoitus kestää jopa kuukausia. Lisäksi perhe itse antaa halukkaasti haastatteluja medialle.

Tapauksen johdosta Venäjän edustusto Virossa ryhtyi odotetusti toimenpiteisiin ja lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsova lupasi perehtyä tapaukseen. Eli kyseessä on tosiaan sama skenaario pienine variaatioineen, kuin Suomessa vuosina 2012-2016 toteutettu.

Venäläisen median kuin yhdestä suusta nostama huostaanottokohu tehoaa sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Kohdemaassa se yleisesti hämmentää poliitikkoja sekä viranomaisia jotka eivät ole halukkaita pelaamaan lapsen edulla, sekä lisää kantaväestön ja venäjänkielisen vähemmistön välisiä jännityksiä. Suomessa usea sosiaalityöntekijä miettinee seurauksia, jos joutuu pohtimaan venäjänkielisen lapsen asiakkuutta ja perheelle tarjottavia tukimuotoja. Venäjän sisällä kohut toimivat pelottimena niille, jotka ihailevat länttä ja etenkin suunnittelevat maastamuuttoa. Ja nimenomaan Viroon on lähiaikoina muuttanut aika paljon Venäjän kansalaisia, usein poliittisesta syystä sekä nimenomaan lasten tulevaisuutta ajatellen.

Seurauksena huostaanottokohujen riepottelema Suomi sai kuin saikin Venäjällä ristiriitaisen maineen — muuten hyvä maa, mutta lapsia viedään ilman oikeuden päätöstä. Tämä näkyy esimerkiksi venäjänkielisissä keskustelupalstoissa, jossa Suomeen muuttoa suunnittelevat purkavat lastensuojelupelkojaan. 

Virossa tapahtuvassa kohussa piilee mahdollisesti eräs hyvinkin erikoinen sisäpoliittinen aspekti, joka koskee lapsiasiainvaltuutettu Anna Kuznetsovaa. Viime kuukausina häntä syytettiin Venäjällä julkisesti ”juvenaaliteknologioiden”, eli lastensuojelumenetelmien ”salakuljettamisesta” Suomesta Venäjälle — perusteena hänen yhteistyönsä suomalaisen kollegan Tuomas Kurttilan kanssa. Itse presidentti Putinin suosima Kuznetsova tarvitsee nyt kenties maineensa puhdistamista. Tähän tarkoitukseen Viron ”klassinen” huostaanottokiista, joka koskee ainoastaan Venäjän kansalaisia joilla ei ole toista passia, sopii täydellisesti.

Lopuksi korostan yhden mielestäni tärkeän eron Suomen ja Viron mediakenttien välissä. Sitä eroa tekee Viron oma venäjänkielinen media, muun muassa Postimees -lehden venäjänkielinen osasto sekä Delfi.ee -portaalin venäjänkielinen versio, jotka pyrkivät uutisoimaan tapauksesta tasapuolisesti ja tekevät sitä eri sävyyn, kuin Venäjän media. Tätä auttavat myös paikalliset hyväntekeväisyysjärjestöt, joille Gazarjanin ja Mihailovan perheen tilanne on ollut jo pitkään ennestään tuttu. Vaikka he osoittavat myötätuntoa ja tukea vanhemmille, he silti kommentoivat tilannetta täysin eri näkökulmasta, kuin Venäjän media sitä esittää: heidän mukaansa syynä sijoitukseen oli perheen pitkittynyt heikko taloudellinen sekä henkinen tila ja haluttomuus tehdä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Ja vaikka venäläismedia ei tätä tietoa ikään kuin huomioi, sen pelkkä olemassaolo venäläismedian tulkinnan rinnalla mediakentällä merkitsee jo paljon. Suomessa tätä ei aikoinaan edes voinut tapahtua: vuonna 2012 YLE Novostia ei vielä ollut*, eikä venäjänkielinen Spektr-kuukausijulkaisu pystynyt täysin panostamaan ajankohtaiseen venäjänkieliseen journalismiin tiukaan taloudellisen tilanteensa takia. Nytkin YLE Novosti enimmäkseen seuraa kiltisti suomenkielisen YLE -uutisoinnin vanavedessä** ja Spektr -lehti näyttää lopullisesti jumittuneen taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi Suomi jäi ja tulee jäämään viranomaiskommenttien ja virallisten käännösten varalle. Vuonna 2012 kriisi koetteli kahden maiden suhteita niin, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson joutui päivittämään venäjän kielen taitojaan ja yllättämään venäläistoimittajia varsin sujuvalla venäjällä sekä omalla venäläistaustallaan. Myöhemmin koko lastensuojelulaki katsottiin parhaaksi kääntää venäjän kielelle.

Toinen ero on Suomen ja Viron Venäjä -suhteet — uskallan väittää, että Viron olisi helpompi selviytyä huostaanottokohusta siksi, että sen ulkopolitiikka suhteessa Venäjään on ylipäätänsä selkeämpi kuin Suomen ja perustuu ensisijaisesti valppauteen sekä vahvaan käsitykseen omasta paikasta EU:ssa ja NATO:ssa. Mutta kenties tällainen huostaanottokohu on myös eräänlainen Venäjän Viron kohdalla suorittama koe — nyt on katsottavaa, miten käy Viron.

OIKAISU:

* YLE Novosti -tomituksen edustajan pyynnöstä täsmennän, että lauseella "vuonna 2012 YLE Novostia ei vielä ollut" tarkoitan nykyistä laajempaa venäjänkielistä uutisointia, joka alkoi vasta vuonna 2013 uutislähetyksen sekä sivuston muodossa. Vuonna 2012 Ylen venäjänkielinen toimitus toki osallistui jo silloisessa kokoonpanossa huostaanottokohu -uutisointiin ja haastatteli tämän yhteydessä mm. ministeri Maria Guzeninaa. Kuitenkin toisin kuin Virossa, jossa kohusta uutisoidaan venäjän kielellä osana yleistä uutisointia Viron sisäisistä asioista, Guzeninan haasattelu oli tarkoitettu suoraksi vastaukseksi Venäjän meidan yksipuoliseen uutisointiin.

** Vaikka YLE:n venäjänkielinen toimitus kertoi olevansa minun kanssani eri mieltä siitä, mikä on käännettyjen ja omien journalististen sisältöjen suhde YLE Novostin sivulla, itse lukijana ja toimittajana (tutkintoni mukaan tv-toimittajana) katsoisin, että YLE:n venäjänkielisten toimittajien potentiaali suhteessa omien juttujen, tutkivan journalismin ja venäjänkielisten keskusteluohjelmien toimittamiseen on selvästi alikäytetty ja toimitius keskittyy liikaa pelkkään kääntämiseen omien sisältöjen sijaan.

 

PolinaKopylova
Sitoutumaton Helsinki

Pietarista kotoisin oleva kaksikielinen poliittisesti sitoutumaton, mutta politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu